Tagged: Thornbridge

Gallows Birdin XVII Real Ale Festival

Keskellä autiota Espoota on rumannäköinen rakennus, jonka nurkasta löytyy yksin Suomen parhaista olutpubeista. Ja siitähän tulee tavanomaistakin parempi, kun isketään hanat täyteen houkuttelevia real aleja ja julistetaan festarit alkaneiksi. Kuvateksteistä löytyy Kauniin humalan mielipiteitä Gallows Birdin Real Ale Festival -tapahtumasta sekä sen kiinnostavimmista tuotteista.

Mainokset

Thornbridge Saint Petersburg

Imperial Russian Stout on tämä oluen tyyli ja jos se jotain osoittaa, niin sen, että BrewDogin Cocoa Psycho on erinomainen tuote. Kuten sen yhteydessä mainitsin, stoutit ovat itselleni varsin vierasta maaperää. Se oli kuitenkin ilahduttavan monipuolinen, jopa elämyksellinen olut. Toisin kuin tämä.

Muuten mainioita oluita tekevän Thornbridgen ”IRS” on tylsä ja ainoa aluksi esiinnouseva piirre on ikävän terävä kitkeryys tai peräti happamuus. Hieman lämmenneenä alkaa nousta esiin miellyttävämpiä kahvimaisia piirteitä, mutta kokonaisuus on yhä hieman lattea. Vaikka annan oluelle aikaa ja tilaa, ei se kehity vaan pysyy yksipuolisena ja osittain jopa epämiellyttävänä.

Suhteeni stoutteihin pysyy ristiriitaisena, mutta hyvä että edes sellaisena.

Thornbridge Kipling

Rudyard Kipling tunnetaan erityisesti Intiaan sijoittuvista kirjoistaan. Tai näin olen käsittänyt. Siispä voisi kuvitella, että Kiplingiksi nimetty olut olisi India Pale Alea. Vaan eipä olekaan! Erinomaisen Thornbridge-brittipanimon Kipling on nimittäin etiketin mukaan South Pacific Pale Ale.

Siirtomaakirjailijan yhteys tähän olueen jääköön siis arvoitukseksi.

Ainoana humalalajikkeena on käytetty uusiseelantilaista Nelson Sauvinia, joka on saanut nimensä maan viinituotannon maailmankartalle nostaneelta Sauvignon Blanc -rypälelajikkeelta. Ja aivan kuten Sauvignon Blanc myös Nelson Sauvin uppoaa minuun todella hyvin.

Kipling on myös värinsä puolesta pale ale, sillä se on varsin kalpeaa olutta. Humalointi tuntuu tuoksussa vahvana hedelmäisyytenä ja maussa yllättävän karkeana lähes yrttisenä katkeruutena. Hyvä olut!

Helsinki Beer Festival 2013: Korillinen uusia tuttavuuksia

Tätä ei ole usein luvassa. Siis tässä blogissa. Suurin osa postauksista käsittelee yhtä olutta kerrallaan, joka on kuvattu kauniisti paitsi kameralla myös sanoin. Ainakin niin kauniisti kuin osaamme. Pidätämme vapauden myös muuhun sisältöön, esimerkiksi tällaisiin pidempiin raportteihin. Kenties kerromme silloin tällöin miellyttävästä kapakasta tai oluen kylkeen sopivasta syötävästä. Kenties emme.

Joka tapauksessa tässä raportissa on lyhyesti arvioituna pyöreästi korillinen oluita, osa vallan mainioita, osa ei niinkään. Ihan kelpo juomia olivat kaikki, vaikka yksi olikin suuri pettymys…